Mikä on sinun stressisi anatomia?

Mikä on sinun stressisi anatomia?

bird_over_sunset_by_scorsagra

Mistä on minun stressini tehty? Työhuolista, omastatunnosta, ihmissuhdekoukeroista? Niistä on minun stressini tehty.

Stressi, burn out, loppuun palaminen, työuupumus, henkinen syrjäytyminen, kriisi, psyykkinen ylikuormitus ja niin edespäin. Nimiä tulee ja menee, mutta olo vain ei oikein tunnu paranevan.

Mistä on sinun stressisi tehty? Tai oikeammin – mistä asioista sinä teet itsellesi stressin?

Me kaikki osaamme tehdä ja teemme itse oman huonon olomme. Eri asioista. Sinä et osaa stressaantua minun asioistani, enkä minä oikein osaa stressaantua jonkun toisen asioista. Mukavaa tässä olossa on sen tuoma viesti jostain keskeneräisestä, parempaa lopputulosta hakevasta asiasta. Elämä on armollinen ja kärsivällinen opettaja siinä, etteivät ratkaisemattomat asiat jää ratkaisemattomiksi. Jollei johonkin asiaan tai ongelmaan löydä ratkaisua, se palaa takaisin aina uudelleen ja uudelleen, kunnes sen tavalla tai toisella oppii hoitamaan päiväjärjestykseen. Stressille ei voi tehdä mitään. Stressin anatomia koostuu konkreettisista asioista, joihin taas voi vaikuttaa. Tietoisuus tästä antaa jokaiselle ainakin hitusen valtaa hallita stressiään.

Monet tekemättömät työt hautautuisivat paperipinojen alle ja laukkujen sisään, jollei levoton möykky kehossa palaisi niistä muistuttamaan. Se palaa yhtä varmasti kuin etsivä Columbo palaa ryppyisessä takissaan ja haiseva sikari suussaan syylliseksi epäillyn kotiovelle juuri, kun luultiin, että hänestä oli päästy lopullisesti eroon. Monet nimittelevät tätä tunnetta harhauttavaksi kiireeksi ja ajankäytön ongelmaksi.

Columbo tulee virka-aikana, mutta möykky ei kelloa kumarra. Aluksi sekin kuiskaili ja vihjaili päiväsaikaan. Emme vain sitä muilta kiireiltämme kuulleet saati kuunnelleet. Aikansa huhuiltuaan vastausta saamatta elimistö päättää turhautuneena kokeilla keinoa, johon varmasti vastataan: aamuyön hiljaisina tunteina se karjaisee kesken sikeimmän unen sellaisen hälytyksen, että silmät lentävät selälleen ja tuntee fyysisesti oman verenkiertonsa.

Syy löytyy usein pikemminkin korvista kuin niiden välistä. Yöllä herättävä tunne liittyy asioihin, joille voi ja pitää tehdä jotain päivällä. Jos ne asiat voi hoitaa paremmin yöllä, niin kaikin mokomin. Mikäli niihin ei yöaikaan pysty vaikuttamaan, ajan voi käyttää lepäämiseen ja voimien keräämiseen. Omaa, stressioireiksi muuttuvien konkreettisten asioiden ranking-listaa on hyödyllistä ryhtyä purkamaan joko nyt tai heti. Purkamattomana lista vain pitenee ja lamaannuttaa uhrinsa kuin säikähdys jäniksen.

Tämän päivän ihminen kuormittaa itseään usein enemmän henkisesti kuin ruumiillisesti. Illalla mieli saattaa olla väsynyt, mutta keho ei olekaan. Ja jos toiselle ei sovi, kumpikaan ei nuku. Vuorokausirytmimme saattaa vähitellen muotoutua sellaiseksi, että yritämme nukkua silloin, kun meitä ei väsytä ja yritämme herätä ja nousta ylös silloin, kun meitä väsyttää.

Yhtä hyödyllistä, kuin omien stressaantumisen ensioireiden tunnistaminen, on myös rauhaa, tyydytystä iloa, ja hyvänolontunnetta tuottavien asioiden rankkaaminen.

Koska teit viimeksi jotain sellaista, joka tuotti sinulle rauhaa ja lisäsi tyytyväisyyttä?

Päivyrit ja kalenterit tuppaavat täyttymään nopeasti pakoista ja täytymisistä. Ja jos aikaa jää, sinne voi joskus lisätä jonkun omaksi hyväksi käytettävän hetken. Onko niille hetkille jäänyt aikaa? Milloin teit jotain mukavaa ja rentouttavaa?

Ihmiselämää voi ajatella myös kuumailmapallo-metaforan kautta. On vain kaksi tapaa pitää kuumailmapallo ylhäällä: joko vähentää kuormaa tai lisätä hanasta positiivista nostetta.

Säpsähdän ja nousen kirjoittamaan. Aamu on hieno, jokin lintukaan ei saa nukutuksi.

Mistä on minun voimavarani tehty?

Kirjoista, saunoista, sanoista ja kirjaimista.

Niistä on minun voimavarani tehty.

 

Matti Henttinen

Kategoria(t): Muut Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.