Facta: Suomalainen yrittäjä – satsaus selkään

Satsaus selkään

Yrittäjä satsaa omaan ja henkilökuntansa jatkuvaan koulutukseen. Filosofiana on tarjota asiakkaille yliammatillista osaamista selkä- ja muiden liikuntaelinsairauksien tehokkaaseen hoitoon. Ihminen pitää ottaa kokonaisuutena. Kaikki vaikuttaa kaikkeen – jopa selkävaivoihin. ”Työkaluja pitää siksi olla paljon”, sanoo toimitusjohtaja Anja Henttinen, SelkäCenter.

Fysioterapeutti, naprapaatti, psykoterapeutti, NLP Trainer, akupunktio, työyhteisökonsultti… Ote hänen omasta osaamislistastansa kertoo paljon.

”Kaikilla meillä on erikoisaloja ja suosimme kouluttautumista, vaikka koulutus maksaakin melkoisesti. Tuloksenkaan tuottaminen ei ole minulle yhtä tärkeää kuin ammattitaidon kasvattaminen ja sen ylläpito. Meillä on kaiken muun lisäksi kaksi kolme kertaa kuukaudessa oma sisäinen koulutuspäivämme.”

Työntekijä viihtyy, asiakkaat viihtyvät. Henttisen mielestä palvelualalla toimivalle yritykselle ainut mahdollinen tapa toimia on se, että oma väki on ammattitaitoista, ylpeä ammattitaidoistaan ja että väki viihtyy työssään.

”Omille ihmisillemme olen aina korostanut, että minä en ole heidän työnantajansa, vaan jokainen ihminen, joka kävelee ovesta sisään. Minä vain organisoin tätä toimintaa.”

Lyhytkestoisempaa hoitoa, mutta tehokkaammin.

Kun Anja Henttinen perusti yrityksensä parikymmentä vuotta sitten, lääkäreiden lähetteet fysioterapiaan olivat usein hyvin pitkiä. ”Nyt hoitokertoja on vähemmän. Asiakkaat vaativat tehokkuutta, ympäristö vaatii tehokkuutta. Ihmiset ovat niin kiireisiä, että heillä ei ole aikaa juosta hoidoissa.” Henttisen mielestä tämä ei ole hoidon kannalta pelkästään huono asia, pikemminkin päinvastoin. Tarkoitus ei nimittäin ole luoda hoitoriippuvuutta.

”Kyllä apua voi saada jo kahdesta viiteen hoitokerralla. Tuki- ja liikuntaelinvaivoja on sinänsä aina ollut. Onhan ihminen kuluva olio. Tietotekninen työ on tosin staattisempaa kuin monet työt ennen olivat ja siitä seuraa omat ongelmansa.” Pitkäkestoiset kivut ovat suurin yksittäinen alue, miksi asiakkaat tulevat fysioterapiaan.

”Terveys on psykofyysinen prosessi, johon vaikuttaa myös ihmisen tapa elää ja toimia. Selkäkipukin tulee usein vähitellen. Ihminen ei aina huomaa niitä korsia, jotka lisäävät hänen taakkaansa. Viimeinen korsi voi olla yhtä pieni kuin ensimmäinen, mutta se murtaa kamelin selän ja tuo esiin kivun”, kertoo puolisonsa lailla fysioterapeutti ja moni-osaaja Matti Henttinen.

Paranemisen kannalta hänestä on tärkeää suuntautua kipuun ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti. ”Ihminen on systeemi, ei kone. Toinen selviää sellaisesta kivusta, joka toiselle on ylivoimaista. Jollekin kipuun löytyy jokin patofysiologinen syy, mutta useimmilla ei varmuudella voida tietää, mistä ongelma aiheutuu.”

”Pyrimme löytämään ratkaisun ja tarjoamaan sen jälkeen asiakkaalle vaihtoehdoksi pienimmän mahdollisimman muutoksen, millä ongelma poistuu tai pysyy ainakin hallinnassa. Kaikkea ei tarvitse tehdä elämässään eri lailla. Sellaisen vaatiminen on sitä paitsi yleensä epärealistista.”

Työkalupakin pitää kuitenkin siis olla iso. Hermosto, fysiikka, psyyke, ravinto, ihmissuhteet, ergonomia, lepo, hallinnan tunne… Kaikki voi vaikuttaa ongelman syntyyn. ”Ihminen on niin mutkikas systeemi, että ollaan suossa, jos yritetään laittaa kaikki samaan muottiin.”

”Siksi jokaiselle ihmiselle on osattava valita oikea lähestymistapa. Osa tarvitsee fysioterapiaa, osa muuta hoitoa, osa ohjausta”, lisää Anja Henttinen.

Psykoterapiastakin voi olla apua.

”Kun ihminen tavallaan ulkoistaa asiansa meille, niin oireet saattavat helpottua jo siitä, että yhdessä keskustelemme asiasta ja haemme siihen ratkaisua. Sanonkin, että oire tai kipu on usein ihmisen viisain kohta: se toimii ihmisen elämänlaadunvalvojana ja viestii muutostarpeista.”

Kaikki tarvitsevat rakkautta

”Lapsi tarvitsee riittävästi unta, ruokaa, mielekästä tekemistä ja rakkautta. Aikuinen tarvitsee aivan samaa. Allekirjoitan myös ruotsalaisen Lennart Levin konseptin hyvinvoivasta työyhteisöstä:

1. Ihmisiä arvostetaan ja he itse arvostavat itseään työntekijöinä ja ihmisinä.

2. Ihmisillä on myös omaa vaikutusmahdollisuutta työhönsä.

3. Henkilöstöllä on hyvät sosiaaliset suhteet.”

Kategoria(t): Lehtijutut Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.